Suomalainen ratsastusurheilu, omassa pikku poterossaan.

Suomalainen ratsastusurheilu on ehkä syvemmälle haudattu kuin Vatikaanissa historian salaisuudet. Suomalaisen hevosen kasvattaminen ja myyminen ulkomaille on tehty lähes mahdottomaksi, sanomattakaan hevosihmisten ammattitaidosta. Onko tämä siitä että muutama henkilö haluaa pönkittää omaa sieluaan vai onko tämä siitä että näkemystä oman kuplan ulkopuolelle ei ole?

Suurin osa suomalaisista hevoskasvattajista tai ratsastajista ei omaa tarpeeksi isoa lompakkoa kvaalaamaan hevoset tai itsensä ulkomaille, vain hyvin harvalla on se mahdollisuus. 

Mutta sitä mahdollisuutta ei ole edes Suomessa, meillä ratsastusurheilu menee omilla ohjelmillaan jotka ei ole käännetty toisille kielille, näytöt ammattitaidosta tehdään itse keksityillä radoilla ja kouluohjelmilla. 

Ja tältä se näyttää jos joku ulkomaalainen olisi ostamassa suomalaista kouluhevosta tai suomalainen ammattilainen olisi hakemassa ulkomaille töihin kertoen omasta ratsastustasostaan. 

Ylhäällä on siis A:n kouluohjelma käännettynä Google kääntäjällä englanniksi, niin kuin sanoin, Vatikaanin salaisuudet on helpompi selvittää kuin ulkomaalaisten tunnistaa ja tiedostaa millä tasolla Suomessa oleva kouluhevonen tai ratsastaja todellisuudessa on. 

FEI:n ratsastusohjelmien käyttäminen kilpailuissa sekä näytöissä ammattitaidossa on pelkästään etu suomalaiselle ratsastusurheilulle, ne on helppoja ratoja ja valmiina käännettyinä jokaiselle kielelle. Hevonen joka suorittaa A:n kouluohjelman vastapusseilla 70% on aina arvottomampi kuin hevonen joka suorittaa FEI:n ohjelmissa vastalaukkaa 60 %.