Helle puhuttaa ja laittaa puuskuttamaan.

Yksinkertaista se kuitenkin on, hevonen sietää kuumuutta erittäin hyvin, se on erittäin hyvin hikoileva eläin, jos elimistö on kunnossa. Kuitenkin muistathan helteellä jo Ruokinta osassa käsiteltyä asiaa eli helteellä valkuainen ei ole hyvä energianlähde se kuivattaa hevosta. Sokeri on kaikkein paras. Hevonen tarvitsee paljon vettä helteillä, mutta nyt puhutaan lähinnä tunneista ennen kilpailusuoritusta tai kovaa valmennusta. Ruokinnan osalta päivistä tai jopa koko kesästä.

Ennen kilpailua ei ole kauhean suositeltavaa antaa hevoselle paljon vettä, ensinäkin se voi saada olon tukalaksi ja on maailman vanhin keino saada hevonen häviämään ravi/laukkalähdön, juottaa ämpäri kaupalla vettä lämmityksen jälkeen. 

Samoin liian hyvin nesteytetty ja juotettu voi saada ylimääräistä rasitusta verisuoniin ja aiheuttaa keuhkoverenvuotoa tai muiden suonien halkeamista, mikäli neste ei pääse syystä tai toisesta poistumaan kehosta, hevosen täytyy hikoilla jos ei hikoile kuumalla, älä rasita. (Alla on taulukko jossa näet milloin lämmönsäätely heikentyy)

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö olisi erittäin tärkeää seurata hevosen juomista ennen kilpailua ja juottaa erittäin hyvin kilpailun jälkeen. Sääntönä voi pitää vartissa hiitin tai kilpailun jälkeen pitää olla nestettä tarjottavana, mieluiten elektrolyytteineen ja vitamiineineen jotta elimistö ei käytä kaikkia varastoja loppuun. 

Kun hevonen reissaa maasta toiseen vuorokausien pituisia matkoja voi suonensisäinen nesteytys olla tarpeen, hevonen on saattanut juoda huonosti jo useamman päivän, se syö yleiskunnon ja voi aiheuttaa pahojakin sairauksia. 

Kotimaassa reissatessaan kannattaa ennemmin kiinnittää huomiota siihen ettei valkuaista ole liikaa ruokinnassa, hevosella on puhdasta ja "tuoretta" vettä saatavilla, hevonen on aina palautunut edellisestä kovasta valmennuksesta, ennen seuraavaa valmennusta. Ulkomuistista (eli en lyö takuita numerosta) noin 9kg paino putoaa kesähelteellä ravihevosella kilpailusuorituksessa, erittäin hevoskohtaista vaihtelu, mutta esimerkiksi laukkapuolella hevoset punnitaan erittäin usein jotta näkevät hevosen olevan täydellisesti palautunut ennen seuraavaa suoritusta. Hevosta ei pidä seisottaa auringossa kilpailupaikoilla tai kuumassa hevoskuljetusautossa.

Se mikä hevoselle on kaikkein vaarallisinta on kun ilmankosteus korkea ja suuri lämpötila, se estää hien haihtumista iholta. 

Celsiustaulukkoa ei ole mutta kun käytät laskuria kääntääksesi celsiukset fahrenheitiksi saat tällä keinolla laskettua onko ilma millainen terveelle, normaalille hevoselle. 

Ilmanlämpötila (F)+ ilmankosteus (%) = yhteensä

Alta 130: hevosesi lämmönsäätö toimii optimaalisesti

130-150: hevosesi lämmönsäätely saattaa heikentyä.

yli 150: hevosesi lämmönsäätelyn toimimisessa on erittäin suuri vaara työskennellä.

yli 180: hevosesi lämmönsäätely saattaa lopettaa toimimasta ja hevosesi voi menehtyä stressistä, näissä olosuhteissa. 

( Kaikkia varmaan kiinnostaa, eilen Jyväskylässä lukema oli 29 celsiusta ja 60% ilmankosteus, se tekee 144 tulokseksi, jolloin siis saattaa heikentyä muttei pitäisi olla lähellekään vaarallista, hevoselle jonka elimistö toimii normaalisti. )

Harvemmin sairastumiset on yhdestä päivästä johtuvasta syystä, yleensä hevonen on silloin kärsinyt jo pidemmän aikaa nestehukasta, ei ole palautunut edellisistä kilpailuista tai valmennuksista, ei ole juonut syystä tai toisesta päiviin kunnolla tai esimerkiksi saanut liikaa valkuaista jolloin hiki ei pääse poistumaan elimistöstä, pidemmän aikaa. Kilpahevonen tai kesällä valmennuksessa oleva hevonen tarvitsee myös elektrolyyttejä ja vitamiineja, paljon!