Edes maailman parhaimmat valmentajat eivät osanneet arvioida, kuinka sitten tavallinen tallustaja?
Elitloppet on yksi maailman eniten puhutuimmista lähdöistä, eikä aina hyvästä. Viime vuotta varjosti Ranskan kansansuosikin hermostuttaminen, tänä vuonna näimme radalta poistuvan suosikin ja omia kaistoja. Mutta taustalla olemme saaneet lukea paljon vakavammasta asiasta, nimittäin hevosten hyvinvoinnista.
Readly Express lehdistön mukaan kärsi aikaisemmasta kaviohalkeamasta. Halkeama oli paikattu muovilla karsintaan jossa paikkausmuovi irtosi, he (Readlyn taustavoimat) yrittivät parhaansa saada kavion paikattua, kuitenkaan siinä onnistumatta.
Looking Superb:stä saimme lukea että hevosen kaviot, kolme kappaletta, olivat kuluneet lähes pois karsinnan ja finaalin jälkeen. Hevonen oli ontunut pahasti ja Oslo GP:seen osallistuminen on vaarassa.
Kaksi ehdottomasti maailman parasta valmentajaa (tai taustavoimat) eivät osanneet arvioida hevostensa kavioita ja raviradan pintaa kun ykköspalkinto oli miljoonissa kruunuissa.
Valmentajan päätöksien tekeminen ei ole helppoa, he kantavat vastuunsa sekä pelaajille että omistajille. Aikaisemmista lehtijutuista olemme jo saaneet lukea että Bazire piti Looking Superb:tä liian nuorena osallistumaan Elitloppettiin. Readlyllä on ollut kuskin vaihdoksia. Ja monien muiden huippuhevosten taustavoimilla on ollut samoja ongelmia. Se ei aina yksinkertaisesti vaan ole valmentajan päätös, vaikka valmentaja siinä vastuunkantaja onkin.
Jotta valmentajien työstä saisi ylimääräistä painetta poistettua olisi ehdotonta että hevosille jotka juoksevat kahtena peräkkäisenä päivänä tai samana päivänä kilpaa, täytyisi olla sääntö että vain toisessa saa juosta kengittä. Valmentajilla ja taustavoimilla tottakai säilyy oikeus päättää ajavatko finaalin vai karsinnan kengittä.
Me saimme todistaa että edes välttämättä maailman parhaimpien valmentajien sana ei paina suurkilpailuissa, siinä luodaan niin paljon ulkoista painetta että jopa huippuhevosten hyvinvointi on vaarassa siitä syystä.
Ainoa oikea keino koko Euroopan raviurheilussa on siis säästää kansansuosikki hevosia sekä valmentajia ulkoiselta painostukselta, kieltämällä kengittä ajamisen kahdesti kahteen päivään.
Se Euroopan muuttaminen olisi hyvä aloittaa Suomesta, ei millään voi kukaan uskoa että tavallisten harrastajien urheilulajissa voisi hevosten taustavoimat tehdä itse parempia ratkaisuja kuin maailman huippuvalmentajat. Vaan Hippoksen täytyy turvata ravihevosten hyvinvointi, välittämättä ulkoisesta painostuksesta jota saavat osakseen. Me ei olla rikas kansa, meillä ei laidunkausi kestä kauan mutta meillä voi olla Euroopan onnellisimmat ravihevoset. Ja sitä kunnioitusta luontoa kohtaan odotetaan suomalaisilta, se on meidän tavaramerkki maailmalla.