Kilpailusuorituksen parantaminen, uusi koboltti?

Mindfuck - Jotakin, joka tarkoituksenmukaisesti manipuloi, hämmentää ja/tai horjuttaa kanssaihmisen mielenterveydellistä tasapainoa. Eli en suosittele jatkamaan jutun lukemista jossei mielesi ole avara. 

Hiirikoe: 

Tutkijat jalostivat geneettisesti hiiriä mitkä eivät pystyneet muodostamaan osteokalsiinia (49 aminohappoa sisältävä proteiini luussa). Nämä hiiret eivät kyenneet reagoimaan stressiin tai pelästyttyään pystyneet juoksemaan juurikaan. 

Samat tutkijat piikittivät normaaleihin hiiriin osteokalsiinia isoilla annoksilla, näille hiirille iski stressireaktio ilman stressiä pelkällä osteokalsiinilla.

Hiirikokeessa todettiin että luusto itseasiassa antaa ensimmäisenä käskyn elimistölle toimia vaaran uhatessa. Kun osteokalsiini nousi veressä, perässä seurasi sykkeen nousu, elimistön lämpötila sekä veren glukoosi nousi. 

Osteokalsiini laittaa eläimen juoksemaan kovempaa ja kauemmin, sekä reagoimaan ensimmäisenä. 

Hevoskoe:

28 2-vuotiasta laukkahevosta meni valmennukseen, hevosia valmennettiin 6 kertaa viikossa, 10 minuutin lämmittelyllä ennen valmennusta ja 30 minuutin palautuksella kävelykoneessa. 

Hevosia ja mm. osteokalsiinin tasoja seurattiin 4 kuukauden ajan. 8 hevosista loukkaantui* valmennusjakson aikana *(loukkaantuminen: enemmän kuin 5 vapaa päivää, eläinlääkärinhoitoa vaativaa , mutta ei kuitenkaan kaatumisesta tai toisesta hevosesta saatua potkua laskettu tuloksiin, eikä 2 hevosta jotka olivat yksinkertaisesti liian huonoja valmennettaviksi, ne lähtivät muulle uralle kuin laukkaurheiluun) 

Kaikilla loukkaantuneilla* hevosilla oli jo valmennuksien alusta alkaen heikommat pitoisuudet testeissä varsinkin osteokalsiini. 

Osteokalsiinilla on siis erittäin suuri vaikutus hevosen kestävyyteen sekä suorittamiseen. Luuston "kovuutta" ei kuitenkaan voi ruokkimalla parantaa muuta kuin tietysti normaali kivennäis-,vitamiini- ja hivenaineiden tasapaino pitää olla. 

Varsoilla luuston kehittyminen vaatii valkuaisruokinnan tasapainoa, valkuaista, sulavaa täytyy olla saatavissa siis luustonkin takia (ei vain pyöreyden ja lihasmassan takia) siihen asti kunnes hevosen luusto on täysin kehittynyt eli vähintään 6v asti.  

Luuston kehitys ja mineraalit myös lähes pysähtyi ja mineraalien määrä pieneni kun varsa joutui stressaaviin olosuhteisiin eli esimerkiksi vierottaessa emästään. Luuston kehityksen, nopeuden, kestävyyden ja reaktiokyvyn takia siis mitä enemmän hevonen nuorena stressaa sitä heikommin hevonen kehittyy, sitä huonomman hevosen saat. 

Vuotiaana mikäli hevoset olivat karsinassa kauemmin kuin 12 tuntia vuorokaudessa myös oli huomattava ero luuston kehityksessä verrattuna pihattovarsoihin, joilla oli huomattavasti paremmin kehittynyt luusto kuin ikäkavereillaan jotka viettivät paljon tallissa aikaa. 

Toinen ja ehkä koko kirjoituksen mielenkiintoisin juttu oli kun hevoset lähtivät 1,5v valmennukseen hevosilla pieneni osteokalsiinin määrät huomattavasti koska valmennus oli kevyttä ja hevoset viettivät ison osan ajastaan karsinassa. 

Jotta tutkijat saivat luuston kehityksen käynnistymään valmennukseen tulleilla varsoilla, varsojen piti ottaa tavallisen lihaskuntovalmennuksen lisäksi n. 200m spurtteja jotta luusto hevosilla sai käskyn alkaa voimistumaan ( 2-3 kertaa viikko). 

Edes useamman kilometrin hiljainen laukka tai hölkkä ei saanut luustoa vahvistumaan, se vahvistaa lihaksistoa mutta ei luustoa. Kilpaurheiluun valmennettava hevonen siis tarvitsee lyhyitä spurtteja, läpi koko elämän. Pelkkä lihaskuntovalmennus ei auta. 

Nämä saa monta kysymystä mieleen:

1) jos varsa vierotetaan ja opetetaan seuraavana keväänä, syksyllä siirtyen valmennukseen ja mikäli hevosta käsitellään ja opetetaan paljon vieroituksen ja opettamisen välillä(stressiä), onko siitä hyötyä itseasiassa vähemmän kuin haittaa?

2) kilpailusuoritus nuorella hevosella, kestäen myös pitkän uran perustuuko se enemmän luuston "kovuuteen" vai lihasvoimaan? 

3) mitä jos koboltin vaikutus perustui siihen että luusto pystyi välittämään käskyn joka kesti kauemmin, jolloin siis kärynneet hevoset tuntuivat kestävän ikuisuuksia ilman väsymistä? 

Toivottavasti saitte selkoa tekstistä, tämä on niin laaja ja monimutkainen aihe, että kirjoituksessa otettu esille vain mielenkiintoisimmat asiat. Kirjoitukset on monesta lähteestä ja monesta tutkimuksesta. 

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6390350/ 

Bucked Shins in horses/David Nunamaker

https://www.cell.com/cell-metabolism/fulltext/S1550-4131(19)30441-3